TIIVISTELMÄ
Tämä raportti tarkastelee kunnallishallinnollisten työtehtävien suoritusprosessien
tiedonhankinnallista osaa. Tehdyssä tutkimuksessa on laadullisen tutkimusotteen avulla
pyritty jäsentämän erilaisissa työtehtävissä tarvittavan tiedon luonnetta, niille
ominaisia, joskin joustavia, toimintamalleja ja erilaisten tilannetekijöiden vaikutusta
näihin toimintamalleihin. Tutkimuksen perusyksikkönä on yksittäinen työtehtävä ja
siinä tiedontarpeita ja tiedonhankintaa tarkastellaan työntekijän näkökulmasta
huomioiden myös työtehtävän suoritusta ympäröivät tilanteet. Tutkimuksen
ulkopuolelle on rajattu tavoitetun tiedon käyttö.
Tutkimukseen osallistui 14 Porin kaupunginkanslian itsenäistä ja tietokeskeistä
työtä tekevää toimihenkilöä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomake- ja
päiväkirjamenetelmiä käyttäen. Kyselylomakkeilla kerätty aineisto toimi
päiväkirjoilla kerätyn pääasiallisen aineiston tukena. Päiväkirjoilla kerätty
kokonaisaineisto muodostui noin sadasta kohdehenkilöiden kaksiviikkoisen
tutkimusajanjakson aikana kirjaamasta työtehtävästä, joista lopulliseen analyysiin
jäi 25 työtehtävää.
Tutkimustulokset osoittivat työtehtävien vaikeusasteen korreloivan niiden
tiedonhankintaprosessia. Vaikeusasteen noustessa tiedontarve monipuolistui ja
työntekijät harkitsivat ja käyttivät useampia tiedonlähteitä kuin
rutiiniluonteisempien työtehtävien kohdalla. Tiedontarpeen kohdistuessa monipuoliseen
tietoon työtehtäville asetetun lopputuloksen tavoitetason aste oli epävakaampi kuin
sellaissa työtehtävissä, joissa tiedontarve kohdistui vain spesifiin, käsillä olevaan
työtehtävään liittyvään tietoon. Muutokset tiedonhankintaprosessissa johtunevat
työntekijän harkinnanvaraisuuden kasvusta työtehtävän suoritusprosessissa.
Tilannetekijöiden vaikutus tiedonhankintaprosessiin on vaihteleva. Niillä saattoi
olla koko prosessiin ulottuva vaikutus tai niiden vaikutus oli tuskin havaittava.
Tavallisin tilannetekijä oli käytettävissä olevan ajan rajallisuus.
Tärkeimpiä tiedonlähteitä olivat asiantuntijalähteet organisaation sisäpuolella.
Dokumentin muodossa olevat tiedonlähteet sijoittuivat vasta organisaation ulkopuolisten
asiantuntijoiden jälkeen. Suurin osa tiedonlähteistä tavoitettiin organisaation
sisäpuolelta. Tiedonhankintakanavia tiedonlähteiden tavoittamisessa ei juuri käytetty.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia. Samalla ne syventävät
käsitystä työympäristössä tapahtuvasta tiedonhankinnasta osana työtehtävän
suoritusprosessia ja antavat uutta tietoa vaikeusasteeltaan eritasoisten työtehtävien
synnyttämistä tiedontarpeista, näiden tiedontarpeiden tyydytykseen tähtäävistä
tiedonhankintaproseseista ja näitä prosesseja ympäröivien tilannetekijöiden
vaikutuksista.
Hakusanat:
tiedontarve
tiedonhankinta
kunnallishallinto