TIIVISTELMÄ
Tutkimuksessa tarkastellaan ammatillisia tiedontarpeita ja -hankintaa aidoissa
kunnallishallinnollisessa tehtäväkontekstissa. Tutkimuksessa on
kvantitatiivis-kvalitatiivisen tutkimusotteen avulla tarkasteltu kompleksisuudeltaan
eritasoisten tehtävien suoritusta työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa on myös
otettu huomioon joitakin työntekijöiden tehtävien suoritukseen vaikuttaviksi kokemia
tilannetekijöitä. Teoreettiseen tarkasteluun nojautuen muokattiin tutkimuksen
viitekehys, jonka pohjalta tiedontarve- ja tiedonhankintailmiötä tarkasteltiin. Ilmiön
tutkimukseen kehitettiin ns. prosessianalyysimenetelmä, jonka avulla voitiin
työntekijöiden kokemia tiedontarpeita ja suorittamaa tiedonhankintaa seurata
yksittäisten tehtävien suorituksen yhteydessä.
Tutkimuksessa on pääasiassa tarkasteltu kompleksisuuden vaikutuksia tarvitun tiedon
luonteeseen ja sen hankintaan. Lisäksi on tarkasteltu tutkimusaineistossa esiintyneiden
tilannetekijöiden vaikutuksia. Myös organisaation työntekijöidensä käyttöön
tarjoamien tiedonhankintaresurssien kattavuutta on tarkasteltu.
Tutkimukseen osallistui 14 Porin kaupunginkanslian päätöksentekotason virkamiestä.
Tutkimusaineisto kerättiin yksittäisten tehtävien suorituksen osalta
päiväkirjamenetelmällä. Tutkimukseen osallistujia koskeva taustoittava aineisto
kerättiin kyselylomakkeilla ja organisaatioon liittyvä taustoittava aineisto
haastatteluilla ja kirjallisen aineiston avulla. Päiväkirjoissa seurattiin lähes sadan
tehtävän suoritusta. Kokonaisaineistoa laadullisesti edustavaa 25 tehtävän
esimerkkiaineistoa käsiteltiin prosessianalyysimanetelmällä. Menetelmän todettiin
toimivan hyvin aidossa työympäristössä suoritettuihin aitoihin tehtäviin liittyvän
tiedontarve- ja tiedonhankintailmiön tarkastelussa.
Tutkimustulokset osoittivat tehtävien kompleksisuuden olevan systemaattisessa
yhteydessä tehtäviin littyviin tiedontarpeisiin ja -hankintaan. Tehtävien
kompleksistuessa tiedontarve monipuolistui ja työntekijät sekä harkitsivat että
käyttivät useampia tiedonlähteitä kuin yksinkertaisten tehtävien yhteydessä.
Yksinkertaisissa tehtävissä käytetyimpiä tiedonlähteitä olivat joustamattomat
asiakirja- ja rekisterilähteet. Tehtävien kompleksistuessa käytetyimmiksi
tiedonlähteiksi nousivat asiantuntija- ja kirjallisuuslähteet. Suurin osa käytetyistä
tiedonlähteistä saatiin käyttöön organisaation sisältä, mutta tehtävien
kompleksistuminen johti organisaation ulkopuolisten tiedonlähteiden lisääntyvään
käyttöön. Tilannetekijät, joista tavallisin oli käytettävissä olevan ajan
rajallisuus, saattoivat vaikuttaa selkeästi sekä tiedontarpeisiin että -hankintaan,
mutta niiden vaikutus saattoi myös olla tuskin havaittavissa.